Työyhteisösovittelu pelastaa työrauhan ja työkyvyn
Tulit tälle sivulle, koska olet huolestunut.
Työyhteisössänne on ristiriitoja ja vuorovaikutuksessa kitkaa. On kenties riitaisuutta, loukkaantumisia tai kuppikuntia. Ilmapiirinne on tulehtunut, ja koko työyhteisönne kärsii.
On kuin työelämä olisi mennyt rikki.
Olette varmasti jo omin voimin yrittäneet käydä läpi tätä työyhteisöänne kiristävää ristiriitatilannetta, mutta teistä tuntuu, että mitä enemmän asiaa yritetään selvittää, sitä enemmän umpikujaan joudutte. On eripuraa, kyräilyä tai ehkä jopa suoranaista työpaikkakiusaamista ja työpaikan huominen ahdistaa.
Olet tullut oikeaan paikkaan. On oikein etsiä apua, kun omat keinot eivät enää riitä.
Ristiriitoja saattaa olla vain muutaman henkilön kesken, mutta silti se heijastuu koko työyhteisöön ja tekee työilmapiirin stressaavaksi kaikille. Tai sitten työyhteisössänne saattaa kitkaa isommalla joukolla keskenään. Konflikti voi olla myös esihenkilön ja työntekijän välillä.
Ahdistavan tilanteenne syyt voivat juontua hyvinkin moninaisista seikoista, mutta sen selvittämiseen on olemassa apukeinoja.
Työyhteisösovittelu auttaa, kun omat keinot eivät riitä
Teistä tuntuu, että ilman ulkopuolista apua tilanteenne ei voi ratketa. Ja asia onkin juuri niin. Jos työyhteisön ristiriidat ovat ehtineet kehittyä niin suuriksi, että ilmapiiri on negatiivinen, jopa myrkyllinen, ja henkilöstön vuorovaikutussuhteet ovat tulehtuneet, on silloin paikallaan työyhteisösovittelu.
Kaikissa työyhteisöissä on ristiriitoja ja on viisasta ottaa ne esille maton alle lakaisemisen sijaan. Konfliktit voivat olla hyvin moninaisia, mutta jos ongelmia ei lähdetä ratkaisemaan, eivät ne voi itsestään selvitä.
Jatkuva, käsittelemätön ristiriita johtaa työilmapiirin heikkenemiseen ja sitä kautta työssäjaksamiseen. Pahimmillaan ratkaisemattomat ristiriidat johtavat sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen, ääritapauksissa jopa irtisanoutumisiin.
Negatiivinen ilmapiiri välittyy vääjäämättä myös asiakaskohtaamisissa ja siten asiakkaanne eivät saa niin hyvää palvelua kuin haluaisitte antaa. Jos ongelmaanne ei käsitellä ja ratkaista, lopulta kaikki tämä johtaa lopulta tuloksen heikkenemiseen.
Pitkän työurani kautta ja lukuisien asiakkaideni parissa olen havainnut tärkeän totuuden: ne asiat mitkä sanotaan ääneen ja tiedostetaan, voidaan myös muuttaa.
Olen nähnyt, kuinka onnistuneen sovittelun kautta tulehtunut työyhteisö on alkanut eheytyä, kun he ovat rohkeasti päättäneet ryhtyä käsittelemään konfliktiaan työyhteisösovittelussa.
Parhaimmillaan onnistunut työyhteisösovittelu voi pelastaa työyhteisön ilmapiirin, palauttaa työrauhan, säästää työkyvyn menetyksiltä sekä auttaa teitä parantamaan työn tuloksellisuutta.
Miten työyhteisösovittelu etenee?
Aluksi käydään toimeksiantokeskustelu HR:n ja / tai johdon kanssa. Siinä käydään tilanne läpi: miten isoa joukkoa sovittelua koskee ja mistä on kysymys. Työyhteisösovittelu soveltuu kaikenlaisille työpaikoille ja se sopii kaikille toimialoille sekä kaikille organisaation tasoille ja sen sisältö muotoutuu kunkin työyhteisön tarpeiden mukaan.
Sen jälkeen pidetään alkuinfo (kesto 1h), johon kutsutaan koolle kaikki joita sovittelu koskee. Tässä infotilaisuudessa minä kerron miten työyhteisösovitteluprosessi toimii, mikä on sovittelun tavoite ja mitä osallistujilta odotetaan.
Lisäksi tuon esiin, mikä on minun roolini sovittelussa, eli että sovittelijana minun tehtäväni on luotsata sovittelu läpi puolueettomasti ja neutraalisti. Ulkopuolisen henkilön ottaminen mukaan prosessiin vakuuttaa kaikille osapuolille, että asia on otettu vakavasti ja että tavoitteena on ristiriitatilanteen ratkaiseminen.
Alkuinfon jälkeen minä pidän yksilötapaamiset kunkin osapuolen kanssa erikseen (1-1,5h). Niissä kukin osapuoli saa omin sanoin vapaasti kertoa oman näkökulmansa vallitsevasta tilanteesta.
Yksilötapaamisten jälkeen pidetään sovittelutapaaminen (½ pv – 1 pv), jossa ovat jälleen koolla kaikki sovitteluun osallistuvat henkilöt. Minä ohjaan prosessia, mutta en anna teille valmiita ratkaisuja, vaan te määrittelette oman ratkaisunne itse.
Tavoitteena on yhteinen sopimus ja minun tehtäväni on varmistaa, että jokainen osapuoli kokee saavansa tasapuolista kohtelua. Huolehdin siitä, että sovittelun ilmapiiri pysyy turvallisena ja oikeudenmukaisena ja että jokainen tulee kuulluksi.
Lopuksi pidetään seurantatapaaminen kaikille sovittelussa mukana olleille 2-3 kk kuluttua, kesto noin 2h.
Millainen on onnistunut työyhteisösovittelu?
Sovittelu ei ole tuomioistuin vaan se tulee nähdä kasvuprosessina, jossa pyritään ymmärtämään toisten osapuolten näkökulmaa. Keskeistä sovittelun onnistumiselle on, että jokainen sovitteluun osallistuva saa kertoa asioista omasta näkökulmastaan. On tärkeää, että jokaisen ääni tulee kuulluksi ja että jokaisen tilanne tulee nähdyksi.
Onnistuneessa sovittelussa jokainen voi ymmärtää paremmin, miten itse on osallinen tilanteessa ja jokainen saa mahdollisuuden korjata omaa toimintaansa. Voidaan yhdessä sopia, miten jatkossa toimitaan. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja tarkentaminen yhteisesti parantaa ilmapiiriä ja kasvattaa me-henkeä.
Jos jokainen avoimesti lähtee sovitteluun mukaan ja pyrkii kohti yhteistä hyvää, on lopputulos parhain mahdollinen. Sovittelijana olen saanut nähdä, että kun sovittelu on onnistunut, työyhteisössä voidaan saada ja antaa anteeksi. Anteeksiannon myötä työyhteisön ilmapiiri alkaa parantua ja tulehtuneet vuorovaikutussuhteet voivat eheytyä.
Onnistuneen sovittelun myötä työyhteisönne ymmärtää, että ristiriitoja on aina, eivätkä ole kuolemaksi. Opitte puhumaan asioista suoraan ja avoimesti sekä ratkomaan ongelmia yhdessä.
Kyllä, tarvitsemme työyhteisösovittelua
Miltä tuntuisi, jos työyhteisönne ristiriidat lähtisivät ratkeamaan? Työrauha palautuisi työpaikallenne, kaikkien työkyky ja työssäjaksaminen paranisivat. Työpaikalla olisi jälleen helppo olla ja hengittää. Töihin olisi mukava tulla ja työn ilo tulvisi jokaisen sisimmässä.
Haluan auttaa teitä juuri teidän tarvitsemallanne tavalla. Ota rohkeasti yhteyttä minuun ja keskustellaan tilanteestanne. Selvitetään tilannetta ja etsitään teille sopivin työskentelytapa.