Työhön sitoutuu paljon tunteita. Ehkä enemmän kuin äkkiseltään uskommekaan. Työhän on vain työtä eikä se nyt miltään tunnu vai mitä?

Työnohjauksessa tunteisiin kuitenkin törmätään melko usein. Ne pulpahtavat esiin, kun keskustelussa raapustetaan vähän pintaa ja kurkistetaan pinnan alle. Keskustelussa saatetaan ensimmäisen kerran pysähtyä ajattelemaan ja tuntemaan jotakin työhön liittyvää asiaa rauhassa. Ja vasta silloin ymmärtää, miltä asia oikeasti tuntuu. Ja miten paljon tunteet sitovatkaan energiaa.

Saatamme käyttää valtavan paljon energiaa siihen, että emme ole huomaavinamme, miltä meistä tuntuu. Varsinkin, jos tunteet eivät ole niitä mukavimpia. Ja sitten tunne tulee ulos lipsahduksina, rivien välistä heitettyinä vihjauksina tai huumoriin käärittynä heittona.

Tunteita ei voi ohjata ja niihin on todella vaikea vaikuttaa. Ei oikein voi päättää, mitä tuntee tai jättää tuntematta.  Muistan itse nuorena opiskelijana ollessani töissä kaupan kassalla, päätin joka aamu, että tänään olen oikein iloinen asiakaspalvelija. Ja kun ensimmäinen työtunti oli kulunut, oli sisäinen tunnetilani niin suuressa ristiriidassa päätökseni kanssa, etten enää pelkän päätöksen varassa pystynyt olemaan iloinen.

Työnohjaus on usein se paikka, jossa työstä puhutaan pintaa syvemmältä. Ja kun työnohjaaja kysyy työhön liittyvistä asioista ehkä arkikeskustelusta poiketen, saattaa se aukaista myös tunnehanat. Voi tulla yllätyksenä jopa ihmiselle itselleen, millaisen tunnekuohun joku asia herättää.

Tunteilla on kuitenkin lähes aina meille jokin viesti. Jokin asia, joka vaatisi huomiotamme enemmän kuin olemme kognition, järjen tasolla tienneet. Tunteiden tehtävä on saada meidät toimimaan. Menemään kohti tai välttämään jotain asiaa.

Professori Lauri Nummenmaan mukaan tunteet toimivat turvaverkkonamme. Ne varmistavat, että reagoimme merkityksellisiin tilanteisiin. Aivomme havaitsevat tunteita automaattisesti hyvinkin pienistä vihjeistä. Tunteet aktivoivat hermostoa, joka saa aikaan fyysisiä reaktioita, jotka tuovat tunteet tietoisuuteemme.

Jotkut tunteet eivät tule tietoisuuteen asti, mutta vaikuttavat silti toimintaamme. Saattaa olla myös niin, että olemme oppineet ohittamaan tunteet tietoisesti. Se voi estää meitä toimimasta tarkoituksenmukaisesti.

Työnohjaus on paikka paitsi ajatella työtä ääneen, myöskin tuntea.  Työnohjaus on myös paikka sanoittaa tunteita.

Toisinaan tunteet toimivat avaimina muutokseen.  Pelkästään tunteiden perusteella tuskin teemme elämässä kovin radikaaleja päätöksiä, mutta tulemalla tietoiseksi tunteista, päätöksentekomme perustuu monipuolisempaan informaatioon kuin vain järkeilyyn. 

Jos tunteet työssä kiinnostavat enemmän, suosittelen lukemaan esim. Nummenmaan, L. 2019. Tunnekartasto, Tammi ja Rantanen, J. 2013. Vaikuta tunteisiin. Alma Talent.

Lisäksi esim. lenkkiseuraksi voi ottaa mainion Hyvä paha johtaminen podcast-sarjan jakson Tunteet, aivot ja johtaminen – mitä niistä tulee tietää?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.