Etukätte muul kerrotti, et sil tyäpaikal o huon tyäilmapiir ja sil tarttis tehr jottain.

Tämä oliki ainuv asi jost siäl oltti yksmiällissi.

Tyänteko o raskast ko ilmapiir o huan.

Nii huan.

Kysyi jokaselt kahren keske, onk hän tarkistan, johtuk se hänest.

Tul hiljast.

EEva-leena Vaahtio

Tämä edesmenneen kummitätini Luvian murteella kirjoittama pieni ajatelma perustuu hänen kokemuksiinsa työelämän kehittäjänä. Ja kyllä se osuu ja uppoaa myös minun kokemusmaailmaani. Miten helppoa onkaan tyytyä valittamaan ja syyttämään muita – yleensä johtoa tai esimiehiä. Peiliin katsominen onkin sitten vaikeampi juttu.

Lisäksi huono fiilis tarttuu. Vaikka alun perin itsestä ei olisikaan tuntunut ikävältä, niin työkavereiden ja työyhteisön huonovointisuus saa nopeasti myös oman fiiliksen laskemaan.

Miten tuttua tämä on sinulle?

Oletko ehkä uskaltanut katsoa kriittisesti omaa toimintaasi työyhteisössä?

Millaisia vaikutuksia sillä on ollut?

Mikä sinua auttoi peiliin katsomisessa?

Meidät työnohjaajat ja konsultit kutsutaan yleensä silloin hätiin, kun asiat ovat jo solmussa. Työilmapiiri on huono. On voinut olla jo vuosia. Herättäjänä on usein työilmapiirikysely, jonka tulokset saavat johdon hakemaan ulkopuolelta apua. Ja hyvä tietysti, että edes silloin.

Parhaat tulokset, vähemmän tehottomuutta työn tekemisessä, vähemmän pahaa mieltä ja pahimmassa tapauksessa työkyvyn heikentymistä, saataisiin kuitenkin silloin, jos työyhteisön tilanteen äärelle pysähdyttäisiin säännöllisesti. Olisi upeaa, jos jokaisella työpaikalla olisi jokin foorumi, jossa voisi toisten avustuksella katsoa peiliin. Mitä minä tuon tähän yhteisöön? Miten muutos toiminnassani voisi auttaa meitä kaikkia?

Olisi hienoa, jos jokainen työyhteisö oppisi avoimesti keskustelemaan erilaisista näkemyksistä ja aidosti kuuntelemaan toisiaan. Työyhteisöt voivat oppia välttämisen sijaan myös kohtaamaan ristiriitatilanteet ja ottamaan ne mahdollisuuksina löytää uusia ratkaisuja.

Tähän kaikkeen voi ainakin aluksi apuna olla työnohjaaja, coach tai muu ulkopuolinen ammattilainen. Usein käy niin, että jonkun aikaa ulkopuolisen tukea tarvitaan ja sitten työyhteisön omat taidot jo kantavat ja ne pärjäävät ihan omillaan.

Tällaisessa työyhteisössä työilmapiiri ei yleensä ole huono. Ja jos merkkejä sellaisesta onkin, jokainen osaa jo kysyä itseltään: missä määrin tämä tilanne voi johtua minusta?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.