Tutkittu tieto kannattaa todellakin ottaa työyhteisöjen kehittämisessä aktiiviseen käyttöön. Useat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat selkeästi, että edistämällä työhyvinvointia ja psykologista turvallisuutta, parannetaan myös työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta.

Ennemminkin voi kysyä, onko meillä varaa jättää tutkittu tieto hyödyntämättä?

Työterveyslaitoksella on 2000-luvun alusta lähtien tutkittu professori Jari Hakasen johdolla työhyvinvointia, jota kutsutaan myös työn imuksi. Tutkimukset osoittavat muiden muassa, että työ ja työpaikat, joissa ihmisen itsenäisyyden, yhteenkuulumisen ja pärjäämisen perustarpeet tyydyttyvät, synnyttävät työn imua.

Työhyvinvoinnin kannalta erittäin merkittäviä asioita ovat vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön sekä oikeudenmukaisuuden kokemus, erityisesti johtamisen osalta. Palveleva johtaminen mahdollistaa työn muokkaamisen ja työn imun kehittämisen. Palveleva johtaminen tarkoittaa sitä, että johtaja luo mahdollisuuksia keskittyä perustehtävään ja poistaa esteitä varsinaisen työn tekemisen tieltä.

Mitä työhyvinvointia aikaan saavat asiat tarkoittavat käytännössä?

  • vaikutusmahdollisuuksia työn tekemiseen, sen kehittämiseen ja muutoksiin
  • työtehtävät ovat hallittavia kokonaisuuksia ja niissä on mahdollisuus oppia myös uutta
  • yhdessä sovittuja tavoitteita ja toiminnan pelisääntöjä
  • vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen
  • lähijohtamista, jossa johtaja on kiinnostunut asioiden lisäksi ihmisistä

Mitä enemmän tutkitaan tiimejä – niiden tuottavuutta ja hyvinvointia – sitä selvemmäksi tulee, että parhaissa tiimeissä on vahva psykologinen turvallisuus. Sillä tarkoitetaan kollektiivisesti jaettua tunnetta, että ryhmässä voi olla oma itsensä. Ei tarvitse pelätä, että seuraa rangaistus tai paheksunta, jos on eri mieltä tai tekee virheen. Erimielisyydet halutaan selvittää ja ottaa niistä opiksi.

Psykologisesti turvallisessa ryhmässä voi luottaa siihen, että virheistä opitaan yhdessä. Uskotaan, että keskeneräisistäkin ääneen sanotuista ideoista syntyy parhaillaan jotain uutta eikä niitä koskaan teilata. Psykologisesti turvallisessa ryhmässä kaikki tuntevat toisensa ja oppivat täydentämään toisiaan. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa kokeilut ja siten myös uudet innovaatiot. Tämä taas lisää tuottavuutta.

Meillä työelämän kehittäjillä on käytössämme runsaasti tutkittua tietoa siitä, millainen on hyvinvoiva ja tuottelias työpaikka. Meillä on myös taitoa ja käytännön kokemusta auttaa luomaan toimivat käytännöt, joilla muutos saadaan aikaiseksi.

Ota siis yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Lisää luettavaa työhyvinvoinnista ja psykologisesta turvallisuudesta:

Jari Hakasen väitöskirja 2004 Työuupumuksesta työn imuun – työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla

Hyvinvointia työstä raportti 2020 TTL

Newman, A., Donohue, R. ja Nathan, E. 2017. Psychological safety: a systematic review of the literature. Human Resource Management Review 27 (3).

Viljanen, Olli 2020 Voiko psykologista turvallisuutta johtaa?

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä ei peitellä 2020. Työpiste

Googlen tiimien tutkimustulokset 2016. The New York Times Magazine

Pelotta töissä opas 2021. TTL

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.