Mistä tietää, että tarvitsee terapiaa?

Parhaillaan vietetään Mielenterveysviikkoa. Sitä on vietetty joka vuosi marraskuussa vuodesta 1974. Mikä sopisikaan sen viettoon paremmin kuin marraskuu, jolloin Suomessa on kaiken harmainta ja ankeinta.  Mielen pitämiseksi virkeänä tarvitaan ekstravoimia, kun luonnonvalo on minimissä ja tasainen harmaus valtaa maiseman.  Tämän vuoden teemana on ”Mistä tietää?”

Kun alakulo ei vain väisty

Mistä sen sitten tietää, että apu saattaa olla tarpeen? Ettei kyseessä ole vain harmaan marraskuun mukanaan tuoma hetkellinen alakulo?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Vastauksen tietää jokainen itse. Myös läheinen voi huomata, ettei kaikki ole hyvin. Sitten, kun ulkoilu, nukkuminen ja tavallisesti mieltä piristävät asiat eivät auta? Sitten, kun kyse ei ole ohimenevästä mielipahasta, vaan jokapäiväisestä ahdistavasta tai painavasta olosta?  Sitten, kun lähellä ei ole ketään, jonka kanssa jakaa ajatuksiaan ja peilata omaa oloa? Sitten, kun ystävän hyvää tarkoittava ”yritä nyt piristyä” masentaa entisestään?

Lyhytterapiaa voi kokeilla vaikka vain kerran

Olisi hienoa, kun meillä yleistyisi kulttuuri, ettei tarvitsekaan tietää. Jos yhtään tuntuu siltä, että saattaisi hyötyä keskustelusta ulkopuolisen ammattilaisen kanssa, sitä kannattaa kokeilla. Kaiken keskusteluavun ei tarvitse olla pitkäkestoista ja vaikeasti saatavaa. Voi tosiaan käydä kokeilemassa – vaikka vain kerran.

Me lyhytterapeutit voimme tarjota matalan kynnyksen keskusteluapua nopeasti ja ilman pitkäaikaista sitoutumista. Ja hintakin on samaa luokkaa kuin kampaajalla tai kosmetologilla käynti. Lyhytterapia onnistuu mainiosti myös verkkotapaamisena. Työskentely on ehdottoman luottamuksellista eikä asiakastietoja rekisteröidä mihinkään potilastietojärjestelmiin.

Työnantajat voivat tukea työkykyä

Edistykselliset työnantajat ymmärtävät, että ihan jokainen voi joskus olla tilanteessa, jossa kaipaisi tukea ammattilaiselta. Ihminen on kokonaisuus ja oman elämän murheet tai mielenterveyttä haastavat asiat eivät jää työpaikan oven ulkopuolelle töihin mentäessä. Ne vaikuttavat meidän olemiseemme ja työkykyymme vääjäämättä. Korona-aika on vielä lisännyt näitä työhön heijastuvia haasteita.

Onkin todella hienoa, että osa työnantajista tarjoaa henkilöstölleen työnohjausta, lyhytterapiaa tai coachausta joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Nämä tukimuodot soisi olevan kaikkien ulottuvissa.

Vapaaehtoistyö auttaa monia

Seurakunnat ja useat järjestöt tarjoavat erilaisia apu- ja tukimuotoja. Käy tutustumassa ja kokeile vaikka vain kerran, esim. Helsinki MissioSuomen Mielenterveys ry  ja  Nyyti.

Haluan rohkaista sinua kokeilemaan esimerkiksi jotakin blogissa mainittua tukimuotoa. Kenties se toisi pienen valon kajon tähän harmaaseen marraskuuhun.

Lue lisää Mielenterveyden Keskusliiton organisoimasta Mielenterveysviikosta.