Yksi kynttilä on yrityksen synttärikakussa. Ensimmäinen vuosi oman yrityksen parissa on mennyt hujauksessa. Se on ollut valtavan opettavainen ja mielenkiintoinen. Olen elämälle kiitollinen, että minulla on ollut mahdollisuus hypätä tälle uudelle polulle. Olen saanut yritykseni hyvälle pohjalle, luonut uusia kontakteja, saanut hienoja asiakkuuksia ja päässyt mukaan upeisiin yhteistyöverkostoihin. Lisäksi minulla on ollut mahdollisuus oppia uutta sekä koulun penkillä että joka päivä työssäni.

Samalla kuitenkin pistää myös miettimään tilastotieto, että jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa ennen kuin synttärikakussa on kolme kynttilää. Miksi näin?

Miten meillä suhtaudutaan yrittämiseen? Onko se hyvä ja kannustettava asia vai pelottava tai ”vain harvat onnistuvat” -asia?

Sanoilla on merkitystä

Suomen kielen sanat yrittää ja yrittäjä tuovat väkisinkin mieleen ajatuksen, että yritykseksi homma jääkin. ”Ainahan sitä voi yrittää ” ja ”yrittänyttä ei laiteta” ovat suomalaisia sanontoja, jotka ainakin minun korvaani eivät ole kovin positiivisia.  Niissä on sellainen klangi, että kovasti yritetään, mutta ei siitä mitään kuitenkaan tule.

Voisiko yrittämistä ja yrittäjää tarkoittavalle sanalle keksiä jonkun uuden vaihtoehdon? Liikkeenharjoittajakin vähän niin kuin harjoittelee, puuhastelee jotain. Yksinyrittäjistä puhutaan itsensätyöllistäjinä ja sellainenhan sitä toki onkin. Mutta näistäkin sanoista puuttuu draivi, eikö?

Mietitäänpä ruotsin tai englannin kielen sanoja: företagare, businessman, entrepreneur. Eikö niissä olekin huomattavasti eteenpäin menevämpi ja positiivisempi sointu? Ollaan etukenossa, tehdään bisnestä eikä vain yritetä puuhastella jotakin.

Entäs, jos yrittäjän sijaan käyttäisiinkin menestyjä -sanaa? Loisiko se osaltaan enemmän uskoa, että yrittäminen tuottaa tulosta ja siinä on mahdollisuus menestyä? Menestyksen mittarit voivat toki olla monenlaiset ja se onkin sitten ihan oman bloginsa aihe.

Yrittäjien työhyvinvointi ja työkyky vaikuttavat lähes kaikkiin suomalaisiin

Suomen yrittäjien mukaan Suomessa on lähes 300 000 yritystä, joista 93% on alle kymmenen hengen yrityksiä. Yksinyrittäjiä on lähes 200 000 henkilöä. Ei siis todellakaan ihan pieni ja vähäpätöinen joukko. Näillä yrittäjillä on usein perheet ja työnantajayrittäjien työntekijöillä on perheet. Se, miten yrittäjät jaksavat ja miten he kehittävät itseään sekä liiketoimintaansa, vaikuttaa suoraan tai välillisesti lähes jokaiseen suomalaiseen.

Noin joka neljäs Suomen Yrittäjien viimevuotiseen yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista kertoi tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. 53 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa jaksamisen haasteita. Suomen yrittäjät korostaa, että yksinyrittäjälle työssä jaksaminen on elinehto, sillä koko yrityksen resurssi on sataprosenttisesti yrittäjässä itsessään.

Työnohjaus on keino huolehtia itsestään

Työnohjaus on yritysmaailmassa melko tuntematonta. Työnohjausta menetelmänä ei tunneta lainkaan tai se sekoitetaan esim. perehdytykseen tai työhön opastukseen. Nyt tällaisena henkisiä voimavaroja erityisesti koettelevina aikoina kuin korona-aika on ollut, työnohjaukselle on erityisen paljon tarvetta. Sille luulisi olevan myös kysyntää.

Mikro- ja yksinyrittäjät ovat tiukoilla niin toimeentulonsa kuin jaksamisensa kanssa. Huoli on valtava monessa yrityksessä. Jos yrittäjällä olisi oma työnohjaus, saattaisi hän purkaa huoltaan ja murheitaan siellä sekä saada etäisyyttä asioihin. Parhaassa tapauksessa työnohjaus toimii kahteen suuntaan: mennyttä arvioiden ja tulevaan katsoen.

Työnohjaus olisi oivallinen lisä kaikkeen siihen yrittäjien tukiverkkoon, joka jo on olemassa esim. Suomen Yrittäjien, Yrityskummien tai Mieli ry:n toimesta. Työnohjaus voisi toimia esim. niin, että mikro- ja yksinyrittäjät muodostavat paikkakunnallaan työnohjausryhmän, jolloin kulutkin per osallistuja ovat pienemmät. Ryhmässä on mahdollisuus purkaa ja jakaa omia kokemuksia sekä ideoida yhdessä vaihtoehtoisia toimintatapoja haastavissa tilanteissa. Vetäjänä toimii koulutettu ammattilainen – työnohjaaja. Yksilötyönohjauksessa yrittäjä voi puolestaan vapaasti luottamuksellisissa keskusteluissa pohtia myös muiden elämänalueiden kuin työn näkökulmasta omaa elämisen tapaa sekä saada lisää valmiuksia edistää hyvinvointiaan.

Itse ajattelin pysyä menestyjänä vielä kolmenkin vuoden kuluttua ja siksi minullakin on työnohjausta, verkostoja ja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa saan jakaa oman työni iloja. Tiedän, että heiltä saan myös tukea ja apua, jos sitä tarvitsen.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.