Myrskystäkin voi selvitä

Missä jotain uutta on tulossa, siellä syntyy pyörteitä.

Sillä tavalla lehtikin kasvaa.

Hitaasti ja nopeasti kasvaneet kerrostumat liittyvät toisiinsa,

ja uusi lehti kiertyy auki.

Ja milloin sinussa itsessäsi käy pyörremyrsky,

se on ehkä vain niiden voimien mittelyä,

jotka tahtovat muovata sinut uudeksi,

hahmoksi joksi olet tarkoitettu.

Jörg Zink
Kuva: Matti-Elias Väätäinen

Yllä olevaan runoon törmäsin lukiessani Miia Moision kirjaa Lupa surra. Kirjassa on useita muitakin lainauksia Jörg Zinkiltä. Vaikka Zink tuo mieleen lähinnä 90-luvulla viljellyt mietelauseet, nyt hänen runonsa tuntuvat puhuttelevan minua. 

En usko, että on montaakaan ihmistä, jonka mielessä ei olisi viime viikkojen ja päivien aikana käynyt vähintäänkin kova tuuli, ellei pyörremyrsky. Sen verran omituisia, perusturvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa koettelevia aikoja elämme. Useilla ihmisillä on tällä hetkellä huolia ja murheita. Omasta ja / tai rakkaiden terveydestä, toimeentulosta, työnpaikan säilymisestä, parisuhteesta, lasten ja nuorten selviytymisestä sekä tulevaisuudesta. Ajatuksissa ja tunteissa voi todella olla menossa pyörremyrsky.

Mistä sitten johtuu, että me ihmiset reagoimme asioihin niin eri tavoin. Osa lamaantuu ja jää myrskyn silmään. Osa ravistelee myrskyn rippeet olkapäiltään ja keksii keinot jatkaa eteenpäin uusilla tavoilla – entistä vahvempana.

Yksi käyttäytymisemme eroja selittävä asia on ns. pystyvyyden tunne. Uskonko siihen, että selviän? Olenhan selvinnyt ennenkin! Vai onko minulla sisäinen uskomus, etten löydä tietä ulos umpikujasta? En kykene näkemään tulevaan enkä löydä kokemuksistani onnistumisia, joista löytäisin voimaa ja keinoja selviytyä nytkin.

Psykologi Albert Bandura lanseerasi pystyvyyden käsitteen 1970-luvulla. Hän määritteli pystyvyyden tunteen yksilön uskona tai luottamuksena siihen, että hän onnistuu toimimaan tai käyttäytymään tietyllä tavalla ja selviytymään tilannekohtaisista haasteista. Banduran mukaan pystyvyys vaikuttaa siihen, mitä yksilö päättää tehdä, miten motivoitunut hän on sekä, miten hän onnistuu ylläpitämään tiettyä käyttäytymistä ja välttämään negatiivisia ajatuksia.

Vaikka eroamme toisistamme sen suhteen, miten pystyviksi itsemme tunnemme, hyvä uutinen on, että pystyvyyttä voidaan kehittää. Pystyvyyden tunnetta voidaan vahvistaa empaattisella läsnäololla ja kuuntelemisella. Se, että tunteet tunnistetaan ja hyväksytään, on merkittävää ihmisen pystyvyyden tunteen kannalta. Pystyvyyden tunnetta voidaan tukea tutkimalla aiempia kokemuksia ja ottamalla opitut asiat käyttöön uudessa tilanteessa. Pystyvyyden tunne vahvistuu, kun onnistumiset huomataan ja niistä saa positiivista palautetta.

Näinä sisäisten ja ulkoisten pyörremyrskyjen aikoina on todella tärkeää vaalia pystyvyyden tunnetta. Huomaa työkaverisi onnistumiset ja kiitä niistä. Pomo, kysy johdettaviltasi, mitä heille aidosti oikeasti kuuluu. Muistuta puolisoasi, mistä kaikesta olette yhdessä selvinneet. Kehu ja kiitä lastasi aina kun on pienikin aihe. Ole läsnä ystävälle ja vala häneen uskoa, että hankaluudet ovat voitettavissa. Kysy itseltäsi epätoivon hetkenä: miten olet selvinnyt ennen samankaltaisessa tilanteessa?

Ja ehkä sitten, kun tulevaisuudessa katsot taaksepäin tätä poikkeusaikaa ja sen haasteita voit samalla katsoa sitä, miten selvisit. Ehkä sinusta tuli esiin jotain uutta. Ehkä opit jotain sellaista, jota et olisi muuten oppinut. Ehkä se oppi vahvisti pystyvyyden tunnettasi ja selviät taas, kun tulee seuraavaa tiukka paikka.