Aikasmoinen viikko. Vielä maanantaina ei oikein olisi uskonut, millaisessa tilanteessa viikon lopulla ollaan. Vasta sitten, kun maailmalla tapahtuvat ilmiöt ja uutiset koskettavat lähipiiriä, niistä tulee oikeasti totta. No, nyt korona on totta. Jokainen suomalainen joutuu miettimään uudella tavalla asioitaan. Onko tarpeen osallistua johonkin kokoukseen ja jos on, voiko sen tehdä etänä? Matkustanko junalla, bussilla vai omalla autolla? Käynkö kaupassa vai pyydänkö naapurilta apua? Menevätkö lapset kouluun tai päivähoitoon? Miten pidän yhteyttä hoitokodissa oleviin vanhempiin? Miten yksin asuvat vanhukset pärjäävät? Miten selitän tilanteen lapsille ilman, että he huolestuvat kohtuuttomasti?

Vaikka tilanne koskettaa kaikkia, niin erityisen lujaa se tietenkin tuntuu heille, jotka sairastuvat tai ovat karanteenissa. Me yrittäjät olemme yht’äkkiä tilanteessa, jossa koko kevään suunnitelma menee uusiksi. Jo sovitut työt peruuntuvat tai siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Moni yrittäjä on todella tukalassa tilanteessa ja pelkää toimeentulonsa puolesta. Tuntuu kohtuuttomalta ja musertavalta.

Ihminen on sopeutuvainen olento. Nyt muutaman päivän shokkivaiheen ja pohdinnan jälkeen alkaa mieleen tulla, että ehkä tässä hirveydessä voi olla jotain hyvääkin. Kalenterit ovat tyhjentyneet ja työpaikoilla keskitytään vain välttämättömien töiden tekemiseen. Turhat rönsyt karsiutuvat kuin itsestään. Se tehdään, mikä juuri nyt on olennaista. Aika moni meistä työelämän kehittäjistä on valmennuksissaan puhunut priorisoinnin tärkeydestä. Nyt sitä sitten ainakin tehdään.

Lasten ja omien harrastusten vaatimat kuljetukset, kisat ja turnaukset ovat poissa. Perheillä on enemmän aikaa olla yhdessä ja pysähtyä. Eipä ole aikoihin ollut sellaista ruuhkaa Espoon Pirttimäen ulkoilualueella kuin tänään. Perheet olivat eväskoreineen laavuilla ja nauttivat retkeilystä yhdessä.

Aivotutkijat ovat puhuneet pitkään tylsistymisen puolesta. He ovat kertoneet meille, että aivot kaipaavat hiljaisuutta, tekemättömyyttä ja tylsyyttä. Nyt on mahdollisuus tylsistyä ja antaa luovuuden kuplia esiin. Tämän aamun Hesarissa oli hyvä lukijoiden tuottama lista siitä, mitä kaikkea kivaa voi tehdä, vaikka tilanne on nyt erilainen.

https://www.hs.fi/perhe/art-2000006439049.html

Ei siis niin pahaa, etteikö siinä voisi olla myös jotain hyvää. Tämä uusi tilanne, jota nyt yhdessä elämme, haastaa meidät vaihtamaan näkökulmaa. Vaikka kuinka on kamalaa, kaikki ei kuitenkaan ole vain kamalaa. Jokaiseen päivään mahtuu joitakin hetkiä, jotka eivät ole ihan niin hirveitä. Saattaa olla, että joku hetki on jopa ihan hyvä. Pidetään kiinni hyvistä hetkistä. Etsitään hyviä juttuja. Lisätään jokaiseen päivään joku hyvä asia.

Pidetään huolta toisistamme ja itsestämme!

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.